Ostoskori
0
0,00 €
Tehokkaaksi tauolla
19.11.2020
MARI LEHTONEN & JOHANNA ALASTALO
Miten usein olet huomaamattasi istunut ja tuijottanut tietokoneen ruutua niin pitkään, että jäseniä särkee, silmät ovat väsyneet, ajatus ei juokse, eikä päänsärky ole kaukana? Huomaatko joskus myös ajattelevasi, että eikös ahkera ihminen tee töitä tauotta?
Kuulostaako tutulta? Tekemisen imussa taukojen pitäminen helposti unohtuu ja onkin valitettavaa, ettei keskeytyksetön työskentely kuitenkaan lisää työn tehokkuutta. Tulos on itseasiassa päinvastainen. Aivot tarvitsevat taukoja, samoin kuten koko keho. Paras tapa saada työskentelyyn lisää virtaa on pitää kunnollinen tauko, nousta ylös, liikkua sekä pyrkiä kokonaan irrottautumaan kyseisestä askareesta.
Monilla aloilla työtauot ovat määritelty jo työehtosopimuksissa ja ne toteutuvatkin yleensä mutkattomasti, mutta entä mikä taukojenpitämisen tilanne on pääte- ja ajattelutyössä?
On hassua, että vallitseva käsitys taukojen pitämisestä on voinut johtaa mielikuvaan jopa työntekijän laiskuudesta. Useat tutkimukset kuitenkin kumoavat tämän väitteen, vaikka se aluksi saattaakin kuulostaa hiukan utopiselta. Palauttavan tauon ansiosta työntekijän on havaittu olevan tehokkaampi ja luovempi. Selitys tälle löytyy siitä, että taukojen ansioista ajatus kulkee kirkkaampana eikä työntekijä pääse näin väsähtämään tai keho puutumaan. Tauotuksen pitääkin tapahtua jo ennen väsymyksen tunnetta. Erilaiset työtehtävät vaativat erilaista palautumista. Fyysistä työtä tekevä kaipaa kehoa palauttavaa taukoa, kun taas ajattelutyössä työskentelevälle palauttavana tekijänä toimii kehon liike ja ajatusten siirtäminen hetkeksi pois intensiivisistä työtehtävistä. Tutkijat ovatkin havainneet, että istumatyössä tauottamisen pitäisi tapahtua jo noin 25-40 minuutin päästä, kun henkilö on istunut päätteelle. Se, milloin sinun tulisi aloittaa tauko, on henkilökohtaista ja se selviää vain kokeilemalla.
Miksi työn tauottaminen on tärkeää
kehon ja mielen kannalta?
Päätetyötä tehdessä alaselän ja niskan jäykkyys sekä silmien rasitus koetaan usein suurimpina murheen aiheina istumatyön kuormittavuudesta puhuttaessa. Tämä korostuu varsinkin nyt kun työskennellään kotoa käsin kannettavalla tietokoneella ja milloin missäkin työpisteessä. Liikuntafysiologi Arto Pesola nostaa esille Ylen uutisartikkelissa kolme fyysisesti vaarallisinta asiaa istumatyössä:
- Ensimmäisenä Pesola mainitsee sen, kuinka istuessa kehosi isot lihakset ovat passiivisina ja kuluttavat siksi vain vähän energiaa, millä on useita negatiivisia seurauksia aineenvaihdunnalle.
- Toinen hälyttävä asia istumisessa on sen vaikutus tuki- ja liikuntaelinten rakenteisiin, sillä huono istuma asento venyttää ja heikentää selän alaosan lihaksia, jolloin niiden kyky hoitaa tehtäväänsä tukilihaksina heikentyy.
- Kolmanneksi istuma asennossa paine lisääntyy reiden takaosiin ja lantion alueelle, jolloin niiden aineenvaihdunta heikentyy entisestään. Istumisella onkin havaittu olevan yhteys myös siittiöiden heikentymiseen ja paksusuolen syöpään. (Heiskanen 2014.)
Tauottaminen on tärkeää myös mielen kannalta, sillä aivomme tarvitsevat aikaa prosessoida asioita. Tärkeää on myös tekemisen mielekkyys, jota tauot auttavat. Eli, kun palaat tauon jälkeen työpisteellesi, sinulla on jotain minkä jatkamista odotat ja se voi olla erittäin mielekästä ja innostavaa. Tätä puoltaa tutkimus (Nelson, Meyvis & Galak 2009) jossa tutkittiin mitä tapahtuu, kun suosikki TV-ohjelmaasi lisätään taukoja, eli mainoksia. Tutkimus osoitti, että kun palaat ohjelmaasi kaupallisilta tauoilta, nautit sarjastasi enemmän ja näin saat pienen mielen boostauksen. Tämä tarkoittaa sitä, että tauottamalla jotain ja palaamalla asian pariin myöhemmin, mielihyväsi on korkeammalla.
Avainasia on se, että aina kun teet jotain mikä on sinulle mielekästä ja mihin sinun on helppo uppoutua, muista pitää taukoja, koska siten nautit enemmän siitä mitä teet. Näin estät myös hedonista adaptaatiota, mikä tarkoittaa sitä, että kun ihminen tottuu ja sopeutuu siihen mitä hänellä on, eikä se tuo enää samanlaista nautintoa, kun ensimmäisellä kerralla, kun hän pääsee ostamaan, kokeilemaan tai tekemään jotain uutta mikä aiheuttaa hänelle nautintoa.
Tauot lisäävät siis tehokkuutta ja tuloksellisuutta, joka on varsinkin kannattavan liiketoiminnan kannalta olennaista. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen teettämässä tutkimuksessa käsiteltiin toimistotyöntekijöiden tauottamisen vaikutusta työhön sekä työhyvinvointia. Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, kuinka taottaminen tuo organisaatiolle useita tuloksellisuuteen vaikuttavia hyötyjä, kuten lisää yksilön tuottavuutta. Lisäksi sairaspoissaolopäivien määrä oli myös rinnastettavissa tauottamiseen. Tämän lisäksi organisaatiolle koitui tauottamisesta myös taloudellisia hyötyjä. Erittäin aktiivisten tauottajien tuottavuus oli korkeampi kuin vähemmän taukoja pitäneillä työntekijöillä. Tutkimustulokset kertovat aktiivisten tauottajien tehon vastaavan 1,50 € hyötyä työtunnilta. (Punakallio ym. 2018, 91.) Tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että taukojen lisääminen työpäivään parantaa työntekijöiden tuloksellisuutta.
Säännöllisillä tauoilla työntekijöistä saadaan hyödynnettyä enemmän heidän potentiaaliaan, positiivista otetta ja siten intoa riittää enemmän työntekoon
NÄIN TAUOTAT
1. Suunnittele tauot etukäteen. Voit laittaa kellon soimaan tai ladata tietokoneellesi tauotustyökalun.
2. Keskity 25-40 minuuttia täysin siihen mitä teet. Pyri sulkemaan pois kaikki muut häiriötekijät ympäriltäsi.
3. Jos et kuitenkaan voi lopettaa työtäsi vielä 30-40 min jälkeen nouse seisomaan ja jatka työskentelyä seisoen, kuitenkin maksimissaan 8 minuuttia.
4. Tauko tulee pitää viimeistään 40-50 min työskentelyn jälkeen.
5. Nouse ylös ja tee jotain ihan muuta n. 5-10 min.
6. Palaa työpisteellesi kuitenkin vasta, kun koet olevasi palautunut ja vireystilan olevan hyvä.
Miltä kuulostaa? Toivottavasti tehokkaalta, sillä usko tai älä, sitä se on!
Ja, jotta se ei jää pelkästään uskon asteelle suosittelemme kokeilemaan tätä käytännössä, vaikkapa nyt heti. Ota siis rohkeasti taukoja ja ennakoi niiden tarvetta, jotta tunnet olosi paremmaksi ja hyvinvoivaksi päätetyössä kotona, koulussa ja työpaikalla.